Kymmenottelija Mikko Halvarin
urheilijan ”polku” junioreiden arvokilpailumitalistista aikuisten
arvokisaurheilijaksi ei ole ollut täysin suoraviivainen. Tämä polku voidaan
jakaa neljään jaksoon, joista meneillään olevan neljännen jakson aikana
Halvarin määrätietoinen eteneminen ja urheilun pariin rohkeasti heittäytyminen
ovat lopulta tehneet hänestä urheilijan, jolla on täydet edellytykset nousta
kansainvälisen kärkitason ottelijaksi. HUU:n lukijat saavat tämän artikkelin
avulla mahdollisuuden kulkea Halvarin matkan lahjakkaasta juniorista kansainvälisen
tason aikuisottelijaksi.
Halvarin lapsuus sisälsi valtavan määrän monipuolista liikuntaa, mukaan mahtui ennen kaikkea jääkiekkoa ja yleisurheilua, jossa lapsuusvaiheen päälajeiksi muovautuivat seiväs ja kiekko. Ylipäätään mukaan mahtui paljon omatoimista liikuntaa, jossa esim. kaikki matkat liikuttiin pyörällä, kävellen tai muuten ”fyysisesti”. Suuren liikuntamäärän avulla Halvarista kasvoi liikunnallisesti taitava nuori mies, jolla on myös hyvä kudoskestävyys. Mutta puutteitakin jäi:
- jälkikäteen ajateltuna peruskunto jäi kuitenkin liian heikoksi, kävin kyllä maastojuoksukisoissa yms., mutta en tykännyt hiki- ja hengästysliikunnasta, taitolajit kiinnostivat enemmän, Halvari muistelee lapsuuttaan.
Lapsuusvaiheen monipuolisen taustan pohjilta oli luonnollista siirtyä moniottelijaksi. Valmentajaksi löytyi pitkänlinjan otteluvalmentaja Ari Pelander. Pelanderin valmennustyylin paremmin tuntevien on helppo ymmärtää Halvarin seuraava, nuoruuden ajan valmentajaansa arvostava, kommentti:
- Ari opetti, mitä urheilu, ottelu ja harjoittelu oikeasti tarkoittaa. Ari oli vaativa valmentaja ja erityisesti perusjuoksemisen ja 1500 m kehittämisen eteen tehtiin valtavasti töitä! Siinä asenteellinen kovuus kasvoi, kun harjoitukset kestivät jopa 4-5 h ja kaikkea tehtiin paljon, pääpaino oli fyysisten pohjien rakentamisessa.
Samaan aikaan Halvari kävi Mäkelänrinteen urheilulukiota. Urheilulukiota hän kiittelee toimivana systeeminä.
- Kävin lukiota kotoa (Jokela) käsin ja päivärytmi oli urheilun kannalta erittäin hyvä. Olin mukana lukion yhteisharjoituksissa, sitäkin kautta treenimäärä ja valmentajien valvomien harjoitusten määrä kasvoivat merkittävästi.
Omaa uraansa peilaten Halvari heittää kuitenkin lajiliitolle terveisiä, että juniorivaiheen leiritys on tärkeä, mutta se pitää toteuttaa alueellisena leirityksenä, ei valtakunnallisena.
Kaudella 2001-2002, Halvarin ollessa 18-19 -vuotias, perusharjoitteluun tuotiin enemmän mukaan systematiikkaa ja rytmitystä. Juoksuharjoitteluun tuli mukaan paljon submaksimaalista nopeusharjoittelua. Systematisoituneen harjoittelun avulla ja erityisesti nopeuden kehittymisen myötä Halvarin kaulaan pujotettiin Jamaikalla 2002 nuorten MM-pronssimitali (tulos juniorivälineillä 7449 p ja samana vuonna aikuisten välineillä 7328 p)! Tie näytti olevan auki moniottelun huipulle…
Moniottelijan polku on monesti pitkä ja mutkikas. Vuonna 2003 Halvari starttasi peräti kahdeksaan kymmenottelukisaan, joiden seurauksena rutiini ja varmuus kasvoivat huikeasti! Varjopuolena seurasi kuitenkin ylirasittumista. Tuloksena n. 100 p ennätysparannus (7426 p).
Harjoituskaudella 2003-2004 alkoi urheilun ohella opiskelu sairaanhoitajaksi. Kokonaisuus kärsi, kun mm. matkustelua tuli liikaa. Päivärytmi muodostui huonoksi ja palautumiselle ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Seurauksena oli vammakierre, nivusalueen vamman kanssa painiskelu yli ½-vuotta ja kokonaan väliin jäänyt ottelukesä.
Edellisestä kaudesta jotain oppineena harjoituskaudesta 2004-2005 syntyi kohtuullisen hyvä. Tuloksena n. 150 pisteen ennätysparannus (7567 p) ja 6. sija alle 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa. Suurin odotuksin kauteen 2005-2006 startannut Halvari koki kuitenkin kovan pettymyksen, kun kauden aikana iski uran toinen vammakierre ja seurauksena oli tulostason romahtaminen (kauden paras vain 7182 p). Miehen motivaatiota koeteltiin silloin ankarasti. Kun edessä oli vielä syksyllä 2006 siirtyminen armeijan leipiin, epäili moni jo Halvarin olevan ns. menetetty lupaus. Armeijavuosi toi kuitenkin mukanaan monta asiaa. Tulostaso palautui takaisin lähelle vuoden 2005 tasoa (7449 p) ja samalla kypsyi lopullinen päätös heittäytyä urheilemaan täysillä ja tekemään kaikki ratkaisut urheilussa kehittymisen ehdoilla!
- Silloin parikymppisenä oli tarkoitus päästä hyvin jatkamaan juniorivaiheen harjoittelua. Kokonaisrasitus kasvoi kuitenkin liian suureksi opiskeluineen, matkusteluineen ja työharjoitteluineen. Myös taloustuki nuorelle urheilijalle oli heikkoa.
- Nuorille aikuisurheilijoille pitäisi luoda huippu-urheilun mahdollistavat päivittäisharjoitteluolosuhteet. Varsinkin moniotteluiden kaltaisissa lajeissa ns. harjoittelukeskustoiminta olisi ainut järkevä satsauksen kohde: harjoitusolosuhteet, valmennus ja tukipalvelut keskuksissa kuntoon ja aina saataville mieluummin kuin leiritystä valmennuskeskuksissa, Halvari linjaa tiukasti.
Oheisessa taulukossa on Halvarin harjoittelun ja tulosseurannan yhteenvetoa Pelanderin valmennuskaudelta. Pelanderin tiukassa paimennuksessa harjoituspäiväkirjaa ja harjoittelusta tehtyjä yhteenvetoja on tehty tarkasti joka vuodelta. Se antaa kummasti pohjaa tehdä analyysejä harjoittelusta ja sen onnistumisesta ja lisäksi opettaa urheilijaa analysoimaan omaa tekemistään!
Päätös satsata tosissaan urheiluun johti isoihin muutoksiin Halvarin elämässä: muutto Jyväskylään ja valmennusvastuun siirtyminen Jussi Välimäelle olivat niistä kaksi merkittävintä. Samalla Halvari laittoi päivärytminsä uusiksi ja satsasi lihashuoltoon selkeästi merkittävämmällä tavalla. Jo ensimmäinen urheiluun ”heittäytymisen” vuosi toi mukanaan uuden ennätyksen (7719 p) ja paikan Pekingin Olympiakisoihin. Vaikka Pekingin reissu meni tuloksellisesti huonosti, toimi se loistavana opettelumatkana ja vahvisti tietoisuutta siitä, mitä urheileminen huipputasolla oikeasti tarkoittaa ja vaatii.
- Ensimmäinen vuosi meni enemmänkin tottumisessa ja opettelussa uuteen systeemiin. Nyt toisena vuonna tuntuu, että olen paljon tottuneempi kovaan harjoitteluun.
Nykyistä harjoitteluaan Halvari kuvaa rytmitykseltään selkeäksi, jossa vain yhtä ominaisuutta harjoitetaan kerrallaan. Harjoittelun painopisteenä on fyysinen suorituskyky, erityisesti juoksun lajivoima. Tehostuneen juoksun lajivoimaharjoittelun ja lihashuollon seurauksena aiemmin vaivanneet takareisiongelmat on saatu kuriin. Ylipäätään perusharjoittelu on noussut kovemmalle tasolle.
Taitavana ottelijana Halvarin suuri mahdollisuus on kehittää ottelun toisesta päivästä todella kova, missä jo lapsena loistavasti opittu kiekonheitto toimii ns. syömähampaana. Toinen avainasia yli 8000 pisteisiin on hyppyjen kehittyminen ja varmistuminen.
- Viime kaudella haettiin hyppyihin paljon uusia asioita, mutta vain osa saatiin niistä toteutukseen. Nyt nuo ideat tuntuvat siirtyvän paljon paremmin tehokkaiksi lajisuorituksiksi. Seipäässä toki varmuutta tarvitaan lisää ja pituudessa töitä on edessä kaikkein eniten. Korkeuden tekniikan kehitykseen olen tyytyväinen.
Mitä Halvarin päivärytmi ja arki sitten pitää karkeasti ottaen sisällään.
- Eka treenini on n. klo 11-13, minkä jälkeen menen heti syömään. N. 15-18 käyn töissä puhelinmyyjänä. Pienen välipalan kautta lähden tekemään päivän toisen harjoituksen, se ajoittuu käytännössä n. klo 19-21 väliin. Lihashuoltoa saan tarvittaessa hyvin nopealla varoitusajalla treenien jälkeen. Oleellista on, että kaikki päivän toiminnot keskittyvät siihen, että harjoitukset ja niistä palautuminen on optimaalista.
Halvarin tavoitteet ovat satsauksen mukaisia. Tulevan kesän tavoite on ylittää 8000 pistettä ja kisata hyvin Berliinin MM-kisoissa. Halvarin lahjakkuus, tahtotila kehittyä, harjoitteluun paneutuminen ja asioiden toteuttaminen vievät miehen, ennemmin tai myöhemmin, väkisinkin yli tuon kansainvälisen tason ottelijan pistemäärän.
Jarkko Finni
Mikon heikkoudet?
Voimaa saisi olla enemmän. Mikko on
suomalaisista ottelijoista vahvin, mutta voimaa tulisi olla yhä enemmän.
Ottelijat kärsivät aina kroonisesta voiman puutteesta... Hyppylajeissa
on edelleen varaa parantaa, vaikkakin lajit ovat menneet eteenpäin.
Ottelukisoissa tekniikka hyppylajeissa ailahtelee vielä liikaa.
Mikon vahvuudet?
Mikko on tasainen ottelija,
jolla on paljon ottelukokemusta. Mikko on realistinen omissa
odotuksissaan. Tärkeä vahvuus on myös sitoutuminen harjoitteluun ja oman
harjoittelun analysointi. Lisäksi hyvä huumorintaju auttaa monessa
asiassa…
Mikon tausta?
Tärkein asia entisessä
harjoittelussa oli se, että Pelander opetti Mikon harjoittelemaan
määrällisesti paljon. Pelanderin ansiota on Mikon sitoutuminen
harjoitteluun ja Pelanderin valmennuksessa Mikosta kasvoi ottelija. Mikko
on koko nuoruutensa harjoitellut paljon ja harjoittelussa on ollut mukana
paljon oikeita asioita.
Tärkeimmät tekijät ennätyspisteiden taustalla?
Mikon harjoittelussa
ryhdyttiin panostamaan enemmän takaosien voimaan ja harjoittelun
rytmitystä yksinkertaistettiin. Tärkeä asia oli myös Mikon muutto
jyväskylään, jolloin harjoitteluolosuhteet paranivat.
Harjoitteluun luotiin selkeä rytmitys, jossa oleellista oli voiman ja juoksuharjoittelun
rytmittäminen. Tekniikoita saatiin jo tietyissä lajeissa vietyä eteenpäin
ja uskon, että kesällä 2009 lajit menevät yhä edelleen eteenpäin.
Kuluvan harjoituskauden kulmakivet?
Tärkein asia kuluvalle
kaudelle oli lisätä edelleen takaosien voimaa ja pyrkimys nostamaan
vetoharjoitusten nopeutta. Lajeista tärkeässä roolissa on ollut pituuden,
kuulan ja nelosen tulosten paraneminen. Harjoitusten mukaan tavoitteissa
on onnistuttu. Kisat näyttävät sitten lopullisesti
kehittymisen...
Syksyllä harjoittelu on määrällistä tekemistä juoksussa ja voimassa.
Tietyissä voimaliikkeissä on tehty koko ajan maksimivoimaa. Ennen
hallikautta lajit tulevat hiljalleen mukaan, mutta harjoittelussa voiman
tekeminen on edelleen kovaa ja juoksuissa vauhdit pysyvät varsin
maltillisia. Hallikauden jälkeen tehdään samalla kaavalla, mutta
pienemmällä mittakaavalla. Ennen kisakautta lajien tekeminen lisääntyy
koko ajan.
Juoksuissa harvoin juostaan ihan maksimaalisesti, sillä
kova voimaharjoittelu ja juokseminen täytyy rytmittää tarkasti.
Tyypillisiä harjoitusviikkoja?
Syksy:
Ma: Kova takaosien voima
Ti: Pääjuoksuharjoitus
Ke: Hyppelypäivä
To: Palauttava päivä
Pe: Perusvoimaharjoitus
La: Porras ja minuuttivedot
Su: Lepo
Kevät (maaliskuu):
Ma: Kova takaosien voima
Ti: Pääjuoksuharjoitus
Ke: Lajipäivä
To: Palauttava päivä
Pe: Perusvoimaharjoitus
La: Lajipäivä
Su: Lepo
Harjoituspäivien pääharjoitukset tehdään illalla, aamupäivisin on ohjelmassa huoltavaa
harjoittelua, kuten vesijumppaa, palauttavaa juoksua ja ylävartalon
bodausta. Harjoituksia tulee viikossa 1-10 kertaa. Viikkorytmitys on syyskaudella
3 kovaa ja 1 löysä. Talvella ja keväällä rytmitys on 2 kovaa ja 1 yksi
löysä.
Kevään harjoitusleirillä rytmitys on ollut seuraava: kaksi kovaa päivää,
palauttava päivä ja lepo.