Salla Rinne - Yksi laji, johon mahtuu pieni maailma

Vaikka Salla Rinne on kuulunut jo varsin pitkään suomalaisen moniottelun kärkikaartiin, oli Lappeenrannassa ennätyspistemäärällä 5894 saavutettu kultamitali vasta uran ensimmäinen 7-ottelussa. Osakan MM-kilpailuissa 26. sijoittuneen järvenpääläisen kulkemalla moniottelutiellä on ollut mutkia ja mäkiä, mutta sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä Rinne on raivannut tulostasoansa pikku hiljaa eteenpäin kohti 6000 pisteen kunnioitettavaa rajapyykkiä.

Taustalla kokeneita ja osaavia valmentajia

Rinteen lapsuuden liikuntatausta on moniottelijalle enemmän kuin tyypillinen: ikiliikkuja, jonka oli saatava kokeilla ja harrastaa kaikkia mahdollisia urheilulajeja, jalkapallosta ringetteen ja rytmisestä kilpavoimistelusta ratsastukseen. Lajimme onneksi yleisurheilu kulki jatkuvasti lajivalikoimassa mukana ja moniottelu veti kaikessa monipuolisuudessaan nuorta tyttöä kovasti puoleensa. Vain pitkät juoksumatkat kammoksuttivat ja jopa pelottivat nuorta urheilijanalkua. Lopullinen lajivalinta, kuten monella muullakin suomalaisella moniottelijalla, syntyi pohjoismaisten moniottelumestaruuskilpailuiden jälkeen, mistä 16-vuotias silloinen Salla Käppi kantoi mukanaan hopeisen mitalin järvenpääläisen kodin palkintokaappia koristamaan.

Pian lajivalinnan jälkeen valmennusvastuu siirtyi juniorivuodet Rinnettä valmentaneelta Eila Kelolta Mika Järviselle. Kelon valmennusta Rinne kiittelee erityisesti siitä tärkeästä opetuksesta, että monipuolisella harjoittelulla luodaan nuoren urheilijan perusta. Järvisen myötä harjoittelun määrä kasvoi rajusti, kuten tuossa ikävaiheessa pitääkin. Rinne sanookin Järvisen opettaneen hänelle ennen kaikkea kovan työnteon merkityksen moniottelussa. Järvisen valmennuksessa Rinne eteni määrätietoisesti urallaan ja pääsi nuorten EM-kisojen 7. sijan lisäksi ensimmäistä kertaa haistelemaan myös aikuisten arvokisatunnelmaa Muncheniin vuonna 2002.

Vuonna 2003 Rinteen valmennusvastuu siirtyi Markku Leppäselle. Leppäsen valmennuksessa erityisesti harjoittelun rytmittämiseen ja lihastasapainoon kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Leppänen opetti Rinnettä mm. kuuntelemaan enemmän oman kropan tuntemuksia ja analysoimaan tarkemmin omaa tekemistään. Vuonna 2006 Rinne teki pistemäärän 5849 ja mikä parasta, tulos syntyi vuoden tärkeimmällä hetkellä Göteborgin EM-kilpailuissa ja toi kilpailussa sijaluvun 19.

Hautala näkee kehityspotentiaalia erityisesti juoksuissa ja pituudessa

Rinnettä talvesta 2007 saakka valmentanut Tiia Hautala on pyrkinyt ja pyrkii kokonaisvaltaisesti auttamaan urheilijaa oman lajin ja oman elämäntilanteen hyvään hallintaan.

- Valmennuksessa on löydettävä hyvä keskusteluyhteys urheilijan kanssa. Meidän valmennussuhteemme on hyvin keskusteleva. Salla on erittäin kokenut, motivoitunut ja huolellinen urheilija, joka pyrkii tekemään asiat mahdollisimman hyvin. Siksi luotan hänen arvostelukykyynsä monessa harjoitteluun liittyvässä asiassa.

Fyysisiä kehityshaasteita Hautala näkee erityisesti juoksulajeissa. Tavoitteena on rakentaa tulevasta syksystä alkaen Rinteelle entistä vahvempi aerobinen peruskestävyys, minkä päälle on tukeva rakentaa kova anaerobinen kestävyys.

- Eniten Salla on jäljessä huippuottelijoita 200 metrillä ja 800 metrillä. Niissä kehittyäkseen Salla tarvitsee yhä kovempia nopeuskestävyysharjoituksia. Kasillakin 400 m tai 600 m menee vielä jotenkuten, mutta sen jälkeen on ns. maitohapposeinä vastassa.

Tulevaisuuden voimavarana fyysisellä puolella Hautala pitää myös loikkaamalla ja kinkkaamalla tehtävää erikoisvoimaharjoittelua, mitä Rinne ei mm. loukkaantumisten takia ole juurikaan vielä hyödyntänyt.

7-ottelu on laji, mihin mahtuu pieni maailma. Niinpä lajikohtaisista tekniikkatavoitteista kysyttäessä valmentaja latelee tiskiin sellaisen määrän pieniä ja suurempia kehityskohteita, ettei HUU:n päätoimittajan jutulle lupaama sivumäärä taida ikävä kyllä riittää. No, todettakoon yhteenvetona, että vaikka Rinteen perustekninen osaaminen on hyvällä tasolla, kehitettävää ottelijalla riittää aina. Tulevan vuoden painopisteeksi on sileiden juoksumatkojen lisäksi valittu pituushyppy.

- Minimitasoksi pituudessa on saatava varma 620. Tämän tason uskon saavutettavan erityisesti teknisen kehittymisen kautta, mutta uskon, että myös em. erikoisvoimaharjoittelulla tulee olemaan vaikutus tämänkin lajin kehittymiseen.

Erityispainotuksista huolimatta Hautala ei usko Rinteen ns. otteluprofiilin merkittävästi muuttuvan.

Rinteen vahvuus ottelijana on tasaisuus ja valmentaja uskookin tulevan kehityksen näkyvän tasaisesti jokaisessa lajissa, ottelun pisteprofiilin juurikaan muuttumatta. Toimittajan kysellessä kuvitteellista tulossarjaa, millä rouva Rinne rikkoisi valmentajansa ennätyspisteet (6369 p), tarjoaa Hautala seuraavaa: 13,50 – 182 – 14,25 – 24,85 – 630 – 52,00 – 2.20,00 = 6374p. Vaikuttaa täysin mahdolliselta, vai mitä. Aina pitää kuitenkin muistaa, että paperilla on helppo tehdä kovia ottelusarjoja.

- Spekulaatiot on aina spekulaatioita. Ensi kesän tavoite on ylittää 6000 pistettä. Uskomme, että se on täysin mahdollista.

Rinteen kuluneen kauden harjoitusesimerkit perusharjoituskaudelta ja kilpailuun (Euroopan cup) valmistavilta viikoilta ovat nähtävissä liitteessä 1. Liitteessä 2 on kirjailtuna Rinteen testiennätyksiä eri testimuodoissa.

Intensiivistä etävalmennusta

Rinteen asuessa Järvenpäässä ja Hautalan Tampereella vaatii päivittäisvalmennuksen onnistuminen ymmärrettävästi joitakin erikoisjärjestelyjä, vahvaa sitoutumista ja joustamista. Kotimaassa yhteisiä harjoitustapahtumia heille kertyy n. 2-5 kertaa viikossa. Myös leireillä tulee olemaan merkittävä rooli päivittäisvalmennuksen tehostamisessa.

- Tarkoitus on tehdä 3-4 ulkomaanleiriä. Leiritykset ovat minulle erittäin tärkeitä mm. olosuhteiden ja keskittymisrauhan takia, Rinne toteaa.

Päivittäisvalmennuksen tehostamiseksi Hautala toivoo ylipäätään valmennuksen ammattimaistumista.

- Kaikki lähtee mielestäni siitä, että urheilija-valmentajaparin päivittäisvalmennuksen puitteet ovat kunnossa. Valmentajien ammattimaistuminen edellyttää monien eri tahojen yhteistyötä, raha ei kasva puussa. Ammattimaistumisen edellytysten rakentuminen vaatii neuvotteluja moneen eri suuntaan ja niissä lajiliitolla voisi olla merkittävä rooli.

Kotimainen kilpailu potkii kehityksen tielle

Kotimaista tiukkaa, mutta ottelumaisen rehtiä kilpailua sekä urheilija, että valmentaja pitävät erittäin positiivisena asiana.

- On hyvä, että kilpailu on kovaa. Ainakin omalta osaltani se lisää motivaatiota ja halua olla kovassa kilpailussa paras. Kova keskinäinen kilpailu auttaa varmasti jokaista yksilöä jaksamaan ja tekemään asioita aina vain paremmin, Rinne analysoi.

Suomalaista valmennusosaamista ja ottelukulttuuria Hautala pitää hyvänä, mutta pitää hyödyllisenä saada tietoa myös ulkomaisten kilpakumppaneiden tekemisestä.

- Jos katsoo tämän hetken tilannetta, ja vaikkapa ihan muutaman vuoden takaista tilannetta, voidaan todeta, että naisottelijoiden juoksuvauhti ei riitä kansainvälisillä kentillä. Eli aitojen, 200 ja 800 metrin muodostamat yhteispisteet jäävät kovin alhaisiksi. On ottelijoita, jotka ovat kohtuullisen hyviä yhdessä näistä, mutta kukaan ei ole kaikissa. Tässä suhteessa voisi olla hedelmällistä tutustua esimerkiksi brittiottelijoiden juoksuharjoitteluun.

SUL:n naisprojekti tulee tarpeeseen

SUL:n tulevan syksyn aikana käynnistämä naisprojekti saa parivaljakon täyden tuen. Naisurheilijan kompastuskivet uralla liittyvät lähinnä 16-25 ikävuoden haasteisiin urheilu-uralla. On kehon muutoksesta johtuvaa taantumaa kehityksessä ja on herkkyyttä ”ottaa siipeensä” kaikenlaisen tuen puutteesta urheilu-uraan liittyen. Naiset ovat tunnollisia ja siksi harvoin heittäytyvät miesten tavoin kokonaan urheilun vietäväksi. Siviilielämän ja koulutuksen järjestäminen urheilun ehdoilla voi olla vaikeaa.

- Projektiin suunnitellun mentoroinnin käynnistyminen auttaa ainakin siinä, että mukana olevat tytöt ja naiset kuulevat kokeneemmilta tai entisiltä urheilijoilta sen, että he eivät ole vaikeuksissaan yksin ja ainoita, Hautala arvioi.

Parhaimmillaan mentori voi antaa urheilijoille tarinoita, esimerkkejä ja sitä kautta rohkaisua sille, että urheilu-ura on uskomattoman hieno voimavara ja kokemus ihmisen elämässä. Liian helpolla urheilua ei kannata lopettaa.

- Kun nämä ajatukset tuodaan esille mentoroinnissa, toivon, että moni tyttö tai nainen saa vahvistusta ja uskoa siihen, että hänen urheilu-uransa on arvokas paitsi itselle myös järjestelmälle, Hautala maalailee.

Rinteelle urheilu on antanut paljon.

- Urheilu on antanut mahtavan elämäntavan. Se hyvänolontunne, mikä tulee aina treenien jälkeen, auttaa jaksamaan. Haluan näyttää itselle mihin pystyn. Urheilu on antanut mahdollisuuden matkustella ympäri maailmaa ja urheilun kautta olen saanut monia ihania ystäviä. Se, että kehittyy ja kasvaa urheilijana, lisää motivaatiota.

HUU toivoo sympaattiselle parivaljakolle terveitä ja kehittäviä harjoituspäiviä ja jää mielenkiinnolla odottamaan tulevaa otteluvuotta.

Jarkko Finni

Liite 1.

Ma 19.3.	Lepo
Ti 20.3.	Juoksuvoima - Koordinaatiot 3x40m/ liike - Rennot tekniikkavedot 60, 80, 80 m - Voima: Askelkyykkykävely, Vuorokinkka painoliivein - Vastusjuoksut 6x60m (85-90%) - Tukiliikkeet lantion alueelle oman valinnan mukaan	Hyppelyt +määräintervallit - Pohjeponnahtelut 150 kpl - Vaparin 3-4-kinkalla korkeutta, Pituuden ponnistuksia kasaan (koroke) - Rennot kasaan hypyt: 5x5-loikka + 3x5-kinkka/jalka, käv.pal. - Määrikset 3x5x100m pal. 1.5´/3-4´ - Kyyrylähdöllä 4x30m 90-95%
Ke 21.3.	Perusvoima/ylävartalo -Leuanvetoa ja dippejä! -Käsipainopunnerrukset + vatsat: jalannostot + alavatsat ja staattiset pidot
To 22.3.	Korkeus/kuula+ matkavauhtiveto (Tampere) -Matkavauhtiveto 400m -kuulaharjoitus (v:ttomia + vauhdillisia)	Pituus+ erik.voima - Pituushyppääjän penkillenousu - Korokeponnistuksia painoliivein - Vajaavauhtiset hypyt
Pe 23.3.	Perusvoima/jalat + keihäs, tekn.(Tampere) - Syväkyykky 3 sarjaa - ½-kyykky 3x6x80 + kyykkyhypyt 3x6x - TE-veto 5x5x50 + TE 2x5x40 + k-pallo suoraan ylös 3-4 vitosen sarjaa - Ylivatsat - Rennosti juoksuloikasta juoksuun 4x80m - Pye kaarilaudalta + ristiaskeljuoksut - Moukut + ristiaskelheitot kävelystä (hölkästä?) kevyesti
La 24.3.	Loikkakestävyys - Koordinaatiot: saksijuoksu ja yhtäjaksoiset kuopaisut 50m - Rennosti 3x50m (nouseva vauhti, viimeinen n. 90%) - Kevyet pohjehyppelyt, erilaisia yht. 150 - Vuoroloikat rennosti 7x10-loikka - Pituuden ponnarit rennosti 5x7 ponn./ 1-3 väliask	Keihäs erik.voima +määräintervallit - Tankokäännöt, kuulakäännöt ja kuminauhakäännöt +yliveto - M-int: 4x400m + 4x300m 70-75% /pal.2´/4´ - Sub.maks rennot juoksut 3x50m (90%) ja muita jalkojen nopeita liikkeitä…
Su 25.3.	Lepo

Viikko 12 / 2007

Viikko 26 / 2007

25.6. ma Nopeuskestävyys ja kuula

- lyhyt kuulatreeni

- 300+150m/12´ (”täysillä”)

26.6. ti ylläpitävä voima

Yhden jalan kyykky, kyykkyhypyt ja ylävartalo (penkki, käsip.punn.)

27.6. ke Lepo

28.6. to Kimmoisuus ja aitakokeilu

- Rentoja koordeja ja pari kolme rentoa 60m:stä

- 4-5x 5-loikka osa nurmelta kasaan (ei aivan täysillä)

- 2-4 kpl vauhtikinkkoja o+v (3-kinkkaa)

- piikkareilla 2-3x 3-4 aitaa pystystä + 2 ask. alkusileään (16-17m yhteensä)

29.6. pe Viisiottelu Kauhavalla: 13,70 – 171 – 13,82 -597 – 25,63 (4340p)

30.6. la – 1.7. su toisena päivänä verkka, toisena lepo

vk 27

2.7. ma Valmistavat juoksut ja keihäs (järjestys vapaa)

- 3x200m/ n. 34-35/ pal. 2-3min (matkavauhtia)

+ 4x100m/ 15-16/ pal. 1,5-2´ (hieman kovempaa kuin matkav.)

- Kevyt keihästreeni. Muutama ristiaskelheitto + koko vauhdilla muutama heitto

3.7. ti Lepo/verryttely

4.7. ke Korkeus

- koko vauhdilla muutama hyppy

+ hieronta

5.7. to matkapäivä Puolaan

6.7. pe Terävöitys.

- Pari sarjaa korkeaa kyykkyä + kyykkyhypyt 20-30kg:lla

- Pari vastuslähtöä, sekä yksi ilman, telineistä 2x2-3 aitaa

- 10 pudotushyppyä

7.7 la – 8.7. su E-Cup 7-ottelu

13,50 (enn.) – 175 (sb.) – 13,26 – DQ – 600 (sb.) – 50,02 (sb.) – DNF (600m

vetojuhtana..)

Liite 2.

5-loikka 4 av: 17.10 m

5-loikka 6 av: 17.80 m

PYT (3 kg): 20.20 m

Tempaus reisiltä: 52,5 kg

Penkki: 80 kg

150 m: 18,5

600 m: 1.41,8