MAIJA KOVALAINEN
Vaikka seitsenottelija Maija Kovalainen on monelle yleisurheilua tiiviistikin seuraavalle penkkiurheilijalle suhteellisen outo nimi, ovat useat moniottelua läheltä seuraavat ihmiset havainneet tämän nuoren naisen omaavan kyvykkyyttä, joka saattaa tulevien vuosien aikana poikia merkittäviä mainetekoja urheilun saralla. HUU päätti ottaa selvää Maija Kovalaisen taustoista sekä harjoittelun pääsuuntaviivoista.
Kun Maija Kovalaisen ja valmentaja Ari Monosen tiet kohtasivat reilut kolme vuotta sitten, oli Kovalaisella takanaan jo n. kymmenen vuotta urheiluharjoittelua eri lajien parissa, aluksi Outokummun Partion ja myöhemmin nykyisen seuransa Joensuun Katajan väreissä. Tuon kolmen yhteistyövuoden aikana tuloskehitystä on tapahtunut yhteensä 734 pistettä.
Valmentajaansa Kovalainen kuvailee asioihin huolellisesti paneutuvaksi ja osaavaksi ihmiseksi. Mononen puolestaan kuvailee omaa luonnettaan kärsivälliseksi, rauhalliseksi, analyyttiseksi ja määrätietoiseksi, mihin on helppo yhtyä lyhyenkin keskustelutuokion perusteella. Nämä ominaisuudet paistavat vahvasti läpi myös Kovalaisen valmennuksessa.
”Valmentajana minua kiinnostaa, kuinka asiat tehdään ja voisiko ne tehdä kenties vielä paremmin. Nimenomaan moniottelu tarjoaa haastetta tällaiselle ajattelulle”, Mononen filosofoi.
Kun valmentajan analyyttisyyteen ja kehittymishaluun yhdistyy sekä urheilijan että valmentajan voimakas menestymisen tahto, on pohja tuloksekkaalle valmennussuhteelle olemassa. Parivaljakon mietteitä kuunnellessa syntyy vahva mielikuva, että urheilun suhteen ollaan liikkeellä tosimielellä, mutta harkitusti, rauhallisesti ja pitkäjänteisillä tavoitteilla edeten.
Talviharjoituskauden tilannetta, jossa Kovalainen harjoittelee suurimman osan harjoituksista opiskelukaupungissaan Lappeenrannassa, kumpikaan parivaljakosta ei pidä ongelmallisena, pikemminkin päinvastoin.
”Yksin harjoitellessani olen oppinut paljon itsestäni ja kehittynyt harjoittelussani. Olen oppinut käyttämään omia aivojani ja analysoimaan omia tekemisiäni”, Kovalainen pohtii.
Yksi valmennusprojektin keskeisiä tavoitteita onkin juuri psyykkisen osa-alueen kehittäminen.
”Pidän psyykkisen puolen kehittämistä vähintään yhtä tärkeänä kuin fysiikan kehittämistäkin. Psyykeen kehittämisen eteen täytyy tehdä jatkuvasti töitä, niin urheilijan kuin valmentajankin”, Mononen kommentoi.
Nykyisellään yhteisiä harjoitustapahtumia on noin kaksi kertaa viikossa. Talvella tapaamme noin kaksi kertaa kuukaudessa. Yhteyden pitäminen puhelimitse on toki huomattavastikin tiiviimpää. Kovalaisen saadessa vuoden sisällä diplomi-insinööriopintonsa valmiiksi, harjoittelun seurantaa on tarkoitus tiivistää. Monosen mukaan tiiviimmälle harjoittelun seurannalle on olemassa tällä hetkellä sekä enemmän tarvetta että myös paremmat edellytykset.
”Maija sisäistää harjoitteluun liittyvät asiat huomattavasti paremmin nyt, kuin aloittaessamme kolme vuotta sitten,” Mononen arvioi.
Valmentajan mielestä Kovalainen laittaa valmentajansa osaamisen usein koetukselle.
”Ennen kuin esitän Maijalle asioita, minun on valmistauduttava perustelemaan sanomaani”, Mononen kuvailee valmennussuhdettaan Kovalaisen kanssa. ”Urheilijan ja valmentajan yhteistyö on tiimityötä, jossa vuorovaikutuksen on toimittava kaikissa tilanteissa.”
Vaikka Lappeenranta ei tarjoa talvella moniottelijalle kaikkein parhaita harjoitusolosuhteita, ei sen saa antaa häiritä.
”Olosuhteet vaikuttavat vain, jos niiden antaa vaikuttaa. Toki odotan innolla Joensuuhun valmistuvaa uutta hallia, jota pääsen käyttämään opiskelujeni päätyttyä oikein urakalla”, Kovalainen iloitsee.
Kovalaisen harjoittelussa erityisesti painotettavia asioita ovat harjoittelun oikean rytmityksen löytäminen, lajitaitojen oppiminen sekä nopeuden ja räjähtävän voiman kehittäminen. Koska testitulokset (tämän hetken testiennätykset taulukossa 1.) ovat tällä hetkellä selvästi lajituloksia kovempia, on harjoittelussa kiinnitetty huomiota erityisen paljon lajitekniikoiden kehittämiseen. Lajitekniikoiden kehittäminen on pääroolissa kaikilla harjoituskausilla.
”Viimeisen vuoden aikana Maija on lopullisesti ymmärtänyt tekniikoiden merkityksen kehittymisen kannalta. Siksi lajiharjoittelu on ollutkin viime aikoina hyvin motivoitunutta”, valmentaja kiittelee.
Kovan opiskelutahdin takia viikkorytmitys vaihtelee melkoisen paljon vuoden aikana. Periaatteena oli kuitenkin, että talviharjoituskaudella viikossa, oli keskimäärin 8 harjoitusta. Tavallisimmin harjoitusviikko alkoi kolmella harjoituspäivällä, joita seurasi yksi palauttava päivä. Palauttavan päivän jälkeen oli edessä uusi kahden päivän harjoitusjakso, ennen viikon toista palauttavaa päivää.
”Olen tälle kaudelle nimennyt lepopäivät nimenomaan palauttaviksi päiviksi, koska Maijalle puhdas lepopäivä on ollut niin vaikea toteuttaa”, valmentaja kuvailee valmennettavansa liiallistakin tunnollisuutta.
Koska voima-arvot ovat viimeisten harjoitusvuosien aikana luiskahtaneet lajitulosten edelle, tehdään maksimi- ja perusvoimaa tällä hetkellä vain ylläpitävinä osioina.
”Pidän tärkeänä, että lajitekniikat ja voima-arvot kulkevat käsi kädessä eteenpäin”, Mononen linjaa valmennusajatteluaan.
Sen sijaan lajivoimaosioita harjoittelussa on mukana lähes päivittäin. Myös tekniikkaharjoittelu aloitetaan usein lajivoimaosioilla. Hermolihas-järjestelmää voimakkaasti kuormittava tekniikkaharjoitus puolestaan päättyy usein rauhallisiin ja palauttaviin voimaosioihin.
Kimmoisuus ja räjähtävyys on Kovalaisella on jo nyt melko korkeaa luokkaa. Niitä painotetaankin harjoittelussa jossain määrin kaikilla harjoituskausilla. Sen sijaan nopeusharjoittelu on perusharjoituskaudella ja vielä kilpailuun valmistavalla kaudellakin hyvin pitkälle juoksutekniikka- ja lajivoimapainotteista. Lisäksi Kovalaisen harjoittelu sisältää melko paljon myös juoksuasentoa ylläpitäviä lihasharjoitteita.
Ottelun päätösmatka 800 m on ollut Kovalaiselle aina hankala laji.
”800 m on ollut minulle aina selvästi heikoin ottelulaji. Tulevan kauden osalta yksi tärkeimpiä tavoitteitani on kehittyä nimenomaan henkisesti kestämään ottelun päätösmatkan rasitukset ilman suuria jännitteitä ja pelkoja”
”Onneksi talven Supernuorten leirityksessä juostut harjoitukset ja testit ovat osoittaneet Maijalle, että hänellä on ainekset juosta 800 m siinä missä kuka tahansa muu suomalainen naisottelija”, Mononen analysoi.
EM 22 tavoite on 5600 pistettä. Tavoitteeseen pääsemiseksi täytyy suoritusvarmuuden ja itsevarmuuden hivenen parantua kevään maaottelusta (5431).Vaikka parivaljakon todelliset tavoitteet on asetettu vuosien päähän, on ensi kesän tavoitteena rikkoa 5400 pisteen rajapyykki ja selviytyä alle 22-vuotiaiden EM-kisoihin.
”Vasta 25 ikävuoden jälkeen ottelija on parhaimmillaan. Silloin urheilija alkaa olla henkisesti kypsä kehittämään fyysiset ominaisuutensa todellisia huipputuloksiin varten”, Mononen arvioi.
Myöskään mahdollinen 7-ottelun vaihtuminen 10-otteluksi ei pelota 21-vuotiasta joensuulaista.
”Naisille 10-ottelu on melko raskas laji, mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan. Minusta olisi haastavaa opetella myös uusi laji, nimittäin seiväshyppy”
Kaudelle 2002-2003 Kovalainen valittiin SUL:n otteluryhmään, ns. Supernuoriin. Leiritys on tuonut mukavaa lisäpotkua harjoitteluun.
”NMV-leiritys ei enää motivoinut Maijaa. SUL:n tuki tuli hänelle tärkeään paikkaan. Leireillä hän on saanut tuntumaa kovemmista kilpakumppaneista harjoitustilanteissa”, valmentaja kommentoi.
Vuoden sisällä Kovalaisella on edessään eräänlainen murroskausi: opiskelut päättyvät ja eteen tulee valintoja siviilielämän ja urheilun välillä. Lisäksi edessä on siirtyminen aikuisten sarjan kilpailuihin.
”Opintojen valmistumisen jälkeen olen valmis panostamaan yhä enemmän urheiluun”, Kovalainen lupaa.
Taulukko 1.
|
testimuoto |
ennätys
31.3.2003 mennessä |
|
60 m (oma telinelähtö) |
7.56 s |
|
lentävä 30 m |
3.44 s |
|
rinnalleveto |
80 kg |
|
penkkipunnerrus |
82,5 kg |
|
syväkyykky (pohja) |
100 kg |
|
kuulanheitto pyt 3 kg |
17.75 m |
|
5-loikka |
14.03 m |